Miksi pidän kuvattavana olemisesta?

Kun Herrani on jo aiemmin pohtinut motivaattoreitaan kuvaamiselleen niin minä päätin nyt vastaavasti mietiskellä sitä, miksi itse viihdyn linssin toisella puolella.

Tämänpäiväinen kuvaussessio oli hyvä esimerkki. 

Ideoiden kypsyttely.

Meillä oli jo pidemmän aikaa ollut ajatus kuvasta jossa vampyyri kaasunaamarissa nauttii baarissa Tru Blood -pullollistaan juomaletkun kautta. Kaasunaamari ja juomaletku löytyivät jo taloudesta ja lisäksi juhannukseksi saapui juuri parahiksi muutaman euron pornoasuste Kiinasta erään toisen tilauksen kylkiäisenä. Asua ei ollut tarkoitettu erityisesti mihinkään mutta sen sopivuus juuri tähän kuvasarjaan tuli ilmi heti kun se oli saatu päälle. Idea alkoi siis konkretisoitua rekvisiitan innoittamana.

 

Tästä se ilta alkaa...

#girlsnightout #fangtasia #trubloodsucks

Juhannusviikonlopusta löytyi aikaa myös kinkyilylle ja kuvaamiselle joten ryhdyimme tuumasta toimeen. Herrani kantoi pöydälle tarvikkeita ja alkoi toteuttamaan aiemmin pohtimaansa modausta asuun. Tästä pidän hänessä paljon - hän osaa muokata ja luoda meille uniikkeja asuja bileisiin ja kuviin ihan vain käyttämällä luovuuttaan, käsityöosaamistaan ja kotoa löytyviä tavaroita.

Tällä kertaa tarvittiin vain muutama neppari sinne ja tänne ja alunperin käyttökelvoton lerpake muuttui kuvauksiin kelvolliseksi asusteeksi.

Yhteinen tekeminen ja muusana oleminen.

Yleensä kuvia varten tulee jonkin aikaa valmisteltua asua tai ympäristöä ja minusta on mukavaa puuhailla yhdessä kokonaisuutta rakennellen. Erityisen mukavaa on olla pukemisen ja luovuuden kohde. Tuntuu lämpimältä ja hyvältä kun Herrani kääntelee minua ja puhuu vaimeasti ääneen ajatuksiaan. Kiristää, niittaa, sitoo, purkaa, nostelee ja kääntelee minua ja asun osasia.

Minusta on myös ujostuttavan ihanaa että hän inspiroituu minusta ja vartalostani. Hän puhuu usein siitä miten mukavaa on kun vartaloni sopii niin moneen ja hän voi pukea sitä mieleisekseen. Se tuntuu hyvältä sillä tarvitsen paljon kehuvia puheita ja tekoja.

 

250-vuotias on uusi 25-vuotias.

#greatgreatgrandmama #foxontherun #fortastyboysonly

Kuvaushetki.

Kuvaaminen kiihottaa - minua ohjataan sanallisesti, komennetaan tiettyihin asentoihin, tartutaan vartaloon ja asetellaan halutunlaiseksi. Olen esine, kohde. Se tuntuu hyvältä… Ja kun Herrani huudahtaa “pidä tuo asento, nyt on todella hyvä!”, haluan ponnistella vielä kovemmin ja pitää sen asennon varmasti samana etten vain pilaisi hetkeä.

Meillä on myös hauskaa. Yleensä kuvaustilanne on vähintään hivenen hupaisa ja naureskelemme sille paljon yhdessä. Minä naureskelen toki usein myös hermostuneisuuttani ja nolouttani, kun taas Herrani piikittelee minua ja ilmaisee suoraan miten huvittavalta näytän siinä kekkalehtiessani… Ja kommentoimalla kuinka tilannetta voisi vielä muokata helposti hankalammaksi tai naurettavammaksi tekemällä asian x… Ja minua nolostuttaa ja naurattaa.

Rakastan myös sitä kun Herrani tuo esille kiihottumisen - omansa ja minun. Käyttää sormiaan jalkovälissäni ja kiusoittelee asialla, tai kouraisee minut hetkeksi kainaloonsa. Tai näyttää miten hänellä seisoo...kuten tänään.

 

Vielä täällä!

#stillhere #emergency #bootycall

Kuvien katsominen ja muokkaaminen.

Kun kuvat puretaan ja katsomme ne ensimmäisen kerran läpi, olen aina äänekäs. :D Välillä kuuluu “ääää miten kamala kuva!” ja välillä taas vinkaisu ilosta. Minä hihkun innosta kun jokin kuva on hieno ja ahdistus taas vyöryy esiin kun eteen tulee kuva jossa en ole edukseni.

Minulla on aina ollut vaikea suhde ulkonäkööni ja se vaikuttaa vahvasti moniin asioihin. Olen siksi aina ajatellut että on jotenkin väärin julkaista vain edustavimmat kuvat, koska enhän minä näytä oikeasti tuolta, tämä on harhaanjohtavaa... Ottamamme kuvat ovat kuitenkin kuin omia pieniä taideteoksiaan ja sitä myötä jonkinlainen illuusiokin lienee hyväksyttävää. Lisäksi en halua julkaista kuvia joissa mielestäni näytän rumalta…

Kun parhaimmat kuvat on valittu, Herrani käsittelee ne. Lähinnä pientä värien, kontrastien ja valoisuuden korjausta ja joskus jonkun hassusti kuvasta silmille hyppäävän häiriön poisto jne.

 

Pilkku lähestyy.

 #cometomama #yousuckme #iwillsuckyou #gooddeal

Kuvien julkaiseminen.

Minä pidän siitä että kuvamme saavat huomiota ja kommentteja täällä blogissa tai Baarissa, muualla emme niitä ainakaan toistaiseksi julkaisekaan. Kumpikaan meistä ei siviilielämässään nykyään kuvaa someen käytännössä mitään, joten julkaisemme kuviamme lähinnä kinkyn yhteydessä. :)

Minussa on ekshibbaria sen verran että hykertelen tyydytyksestä, hyvästä mielestä ja ilosta kun laitamme kuvan esille. Sitä varten pitää miettiä mihin sen laittaa, mitä hauskaa tai ei-niin-nasevaa keksisi kuvatekstiin ja sitten tarkistaa monta kertaa että onhan kaikki kuten piti...ja klikata se menemään. Se tuntuu lähes aina yhtä jännittävältä ja ihanalta! Nyt se on siellä. Lähes aina heittäydyn Herrani syliin tunnepurkauksen vuoksi. :D

Mikä siinä sitten on niin kivaa? No se huomio tietysti! Ja kehut. Se miten ihmiset ovat tykänneet kuvastamme ja ovat jopa viitsineet kirjoittaa muutaman sanan meille siitä että tykkäsivät. Joskus kun jollakin herää enemmänkin ajatuksia kuvastamme ja hän kirjoittaa ne myös meille, saatan palata erityisen kauniiseen kommenttiin puheissamme vielä pitkään.

On ehkä vähän noloa sanoa se…?  Mutta minulle on tärkeää kuulla myös muiden suusta se, miltä heidän mielestään näytän. Tiedän että se ei ole kypsää tai tervettä mutta niin vain on… Ja silloin myös muilta kuin Herraltani tullut positiivinen huomio on minulle mieleen.

Kaiken kaikkiaan palaute on ylipäätään mukavaa. Itse en saa paljoa siitä että kuvaisimme vain omaan arkistoomme, vaikka teemme kyllä sitäkin. Kuvamme ovat usein lähtökohtaisesti tehty esille laitettaviksi ja nyt blogin perustamisen jälkeen meillä on ollut hyvä syy kuvata aiempaa enemmän. Haluamme pitää kiinni siitä että ainakin kaikki blogimme kuvat ovat omiamme. Lisäksi nämä kilometripostaukset olisivat ehkä ikäviä ilman kuvia. :)

-pikkulintu

 

Kuutamolla.

#nolucktonight #trubloodsucks #still